Kuluneen viikon olen tutkinut suomalaista verkkokauppaa ja sen kansainvälisiä menestystarinoita. Saldo on jäänyt vähintäänkin köykäiseksi. Osataanko Suomessa edes rehellisesti unelmoida verkkokaupan maailmanvalloituksesta, kun emme tunnu pärjäävän edes kotimarkkinalla. Olemmeko niin katajainen kansa, että emme keksi tuotteita ja ideoita, joilla maailma valloitettaisiin? Vai puuttuuko meiltä sittenkin menestyksen rakentajat?
Netti, kuokka ja Jussi. Kädet savessa kun länsinaapuri kuorii kermat.
Kansallinen ongelma
Anttilan ilmoitettua sulkevansa kolmasosan myymälöistään nousi verkkokauppateema tapetille, ja asiaa onkin käsitelty monelta suunnalta viime viikkoina. On pohdittu ja syytetty, että kauppa ja yrittäjät lähtivät liian myöhään mukaan kilpailuun verkko-ostajista. Samalla isot kansainväliset vievät verkkokaupan kasvun. Miksi näin? Huono kansallinen itsetunto, logistisesti haastava sijainti, verotus? Syitä ja selityksiä löytyy monia. Suomalaista verkkokauppaa tuntuu latistavan urheilijamentaliteetti; hyvä, jos pärjää SM-kisoissa - ja riittää jos saa matkan Olympialaisiin. Mutta, että minusta tulisi maailman paras?
Lisäisinkin vanhojen kirjaklassikoiden, Ruotsalaiset sotasankarit ja Kekkosen hiustenhoitovinkit joukkoon, Suomalaiset verkkokaupan menestystarinat.
#markkinamurros #mahdollisuus
Harva yrittäjä tai yritys uskaltaa ennakkoluulottomasti katsoa globaalia markkinaa. Suomesta perinteisesti puuttuvat monikansalliset tuotemerkit ja kauppaketjut, joiden päälle esim. Ruotsissa on myös menestyvät verkkokonseptit rakennettu. Toisaalta voisi ajatella, että tämä loisi mahdollisuuksia. Verkossa ei tarvita kivijalkaa tai valmiiksi tunnettua brändiä, olkoon zalandot ja muut muotiverkkokaupan murrostajat tästä hyvänä esimerkkinä.
Verkossa kauppaa vai verkkokauppaa
Moni yritys Suomesta myy omia tuotteitaan globaalista, käyden verkossa kauppaa. Mutta voidaanko sitä sanoa menestykseksi, näkisin sen enemmänkin elinehdoksi nykymarkkinassa. Kiinnittäisinkin enemmän huomiota muiden tuotteita verkossa myyvien suomalaisten verkkokauppiaiden puutteeseen. Amazonit, zalandot, ebookersit, gigantit häikäilemättömästi kiittävät ja kuittaavat suomalaisten rahat. Fruugo lienee ainoa todellinen yritys napata osuutta tästä markkinasta.
Jolla, Rovio, Supercell ovat oivia esimerkkejä uusien jakelukanavien tuomista menestysmahdollisuuksista. Mutta rehellisesti, menestyneet suomalaiset verkkokaupat maailmalla?
Puute osaajista?
Ymmärrettävästi tästä aiheutuu myös muna-kana-ongelma. Niin kauan kuin emme saa kansainvälisiä läpimurtoja tehtyä ei meillä ole niistä kokemusta, eivätkä yritykset ja asiantuntijat voi myydä tai jakaa kokemustaan verkkokaupan maailmanvalloitukseen. Startup-scene on hyvä esimerkki tästä hyvän kierteestä, mutta onko verkkokauppa liian laveä käsite, jotta sen ympärille voisi lähteä rakentamaan osaamisklusteria?
Samalla monen yrittäjän tie käy lyhyeksi, koska maailmaa ei myöskään valloiteta vahingossa. Siinä missä appstoren kautta saattaa peli menestyä tai yksittäinen tuote käydä maailmalla hyvin kaupaksi on kansainvälisille markkinoille tähtäävän verkkokaupan lanseeraaminen kompleksi projekti. Lisäksi EU:n kotimarkkina on hajanainen ja kohdentaminen haastavaa. Päädytään siis helposti tappelemaan samoista, vähenevistä härmäläisten markoista.
ABC-teoria
Vähittäiskauppaa Suomessa hallitsee kaksi jättiä. Verkossa ne kuitenkin loistavat poissaolollaan. Mitä jos..
... S-Ryhmä käyttäisi edes yhden ABC-liikenneaseman suunnitteluun ja rakentamiseen vaadittavan ajan ja rahat verkkokaupan kehittämiseen, tällä voisi Suomeen syntyä merkittävä verkkokauppa? Kansainvälistymiseen vaadittaisiin ehkä Prisman verran panostuksia.
Oletetaan, että yhden ABC-aseman kaavoittaminen ja valmistelutyö alkaa n. 3 vuotta ennen itse rakentamista. Tämä aika voitaisiin käyttää arkkitehtuurin ja sisällön suunnitteluun, kilpailija-analyysiin, tehdä markkinakartoitusta, tuoteportfolio- ja kumppanisuunnittelua ym. Tähän voisi osallistua kymmeniä henkilöitä ja useita alihankkijoita. Itse rakentamiseen voitaisiin varata vuosi aika, ja mikäli budjetista olisi vielä jäljellä n. 2/3 vastaisi se n. 40 miestyövuotta.
Yhden liikenneaseman rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii n. 6-10miljoonan euron investoinnin. Liikevaihto-odotus tälle on n. 4-5miljoonaa euroa vuodessa. 10% tulokselle aseman investointi maksaa itsensä takaisin reilussa 10 vuodessa. Mielestäni tämä olisi käännettynä verkkomaailmaan aika vaatimaton tavoitetaso.
Toki verkkokaupalle 3 vuoden rakentaminen on pitkä sykli, mutta näin karrikoiden. SOK:lla on n. 110 liikenneasemaa. Enkä nyt heti muista yhtään S-Ryhmän verkkokauppaa.
Jostain syystä verkkokaupan investoinnit eivät tunnu yhtä konkreettisilta, kuin vaikka tuohon huoltoasemaan. Paljonko SOK:n 12 miljardin euron liikevaihdosta tulee verkosta? Paljonko taseesta löytyy investointeja verkkoon?
Laajalla rintamalla yhteistyötä
Suomeen tarvittaisiin rohkaisevia esimerkkejä, ammattitaitoisia tekijöitä ja mentoreita. Myös eri alojen oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteiskunnallisten tahojen tulisi tehdä yhteistyötä ja rakentaa ohjelmia, joilla pyrittäisiin nostamaan tai edes turvaamaan suomalaista verkkokauppaa. Jos me osataan rakentaa kukoistava peliteollisuus niin miksi ei verkkokauppaa? Jotain on tehtävä ennen kuin kaikki toimialat ovat ulkomaisten verkkokauppojen hallussa. Nyt on nimittäin menossa iso kaupan murros. Esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokaupassa voisi olla vielä mahdollisuuksia säilyttää kotimaisilla toimijoilla. Haastan S- ja K-ryhmän kilpailemaan verkkokaupan herruudesta.
Jotenkin koko verkkokauppakeskustelua vaivaa puuhastelu.
"Verkkokaupan perustaminen ei kuulu yrityksen perustamisen ensivaiheisiin, vaan tulee ajankohtaiseksi vähintään vuoden kuluttua, kun yritys on tehnyt itsensä muutoin tutuksi ja saanut vakiintuneen asiakaskunnan. Rahaliikenteen siirtäminen nettiin vaatii useamman vuoden ponnistelun", virkkoo Yritysneuvoja Pekka Turunen YLE:n artikkelissa verkkokaupasta.
Siis rahaliikenteen siirtäminen nettiin? Bitcoin-kirjanpitoako tässä pitäisi ruveta pyörittämään..
Kotimaisia kansainvälisiä verkkokauppoja
Tutkimus pohjoismaisesta verkkokaupasta.
Kirjoittaja haaveilee verkkokaupan maailmanvalloituksesta, mutta on hetken aikaa lamaantunut.
P.S. Jättäkää kommenttia, mikäli mieleen tulee jutusta uupuvia menestystarinoita. Toivottavasti olen vain väärässä :D